No niin, Summer Game Fest tarjosi taas puheenaihetta. Yakuza-peleistä tunnettu Segan RGG Studio seisoo päätöksensä takana tuoda vuonna 1996 kuollut räppäri Tupac Shakur tulevaan Stranger Than Heaven -peliin. Studion johtaja Masayoshi Yokoyama kertoi IGN:n haastattelussa, ettei studio kadu ratkaisuaan. "Uskomme, että se tuo lisäarvoa peliin, jota olemme tekemässä", Yokoyama sanoi.
Idean alkuperä on oma pieni tarinansa. Snoop Dogg oli yksi ensimmäisistä peliin kiinnitetyistä nimistä, ja hän esittää Orpheus-nimistä salakuljettajaa, jolla on oma laiva ja joka toimii pelissä yhteytenä länsimaiseen maailmaan. Kun studio pohti Snoop Doggin kanssa, millaiset hahmot toimisivat Orpheuksen rinnalla, Snoop Dogg itse nosti esiin Tupacin nimen. RGG innostui ajatuksesta ja vei sen maaliin asti.
Yokoyaman mukaan edesmenneiden henkilöiden tuominen peleihin on Japanissa yleisempää kuin muualla, eikä studio tee tätä ensimmäistä kertaa: yakuza-elokuvista tunnetun näyttelijän Bunta Sugawaran ulkonäköä käytettiin aiemmin Genzo Iwakin hahmossa. Molemmissa tapauksissa studio neuvotteli vainajien perikuntien ja perheiden kanssa. "Saimme heidän hyväksyntänsä, neuvottelimme, ja kaikki olivat asian kanssa sinut", Yokoyama kertoi. Hänen mukaansa perheet olivat jopa innoissaan mahdollisuudesta.
Ja ei, ääniä ei luoda tekoälyllä. Studio valitsee rooleihin oikeat näyttelijät, joiden ei ole tarkoitus imitoida esikuviaan vaan tuoda hahmon persoonallisuus esiin omalla äänellään. Osa valituista saattaa olla sukua edesmenneille tai muuten yhteydessä heihin.
Kritiikiltä paljastus ei silti ole välttynyt, ja Yokoyama sanoo ymmärtävänsä sen. Sama keskustelu käytiin Sugawaran hahmon julkistuksen yhteydessä, jolloin osa toivoi, että vainaja olisi jätetty rauhaan. "Kritiikki on vapaus, joka ihmisillä on", Yokoyama totesi. "Mutta tämä on asia, jonka ajattelimme olevan hyvä idea." Hän lisäsi, että kaikkien miellyttäminen on poliitikon tehtävä. Pelintekijän tehtävä on tarjota mahdollisimman monelle vaikuttava, tunteisiin vetoava ja syvällinen kokemus, eikä lopputulos hänen mukaansa pysty siihen, jos päätöksiä tekee vain kritiikin välttämiseksi.
Entä itse peli? Stranger Than Heaven kertoo Makoto Daitosta, puoliksi japanilaisesta ja puoliksi amerikkalaisesta miehestä, joka etsii paikkaansa 1900-luvun alun Japanissa. Tarina seuraa hänen elämäänsä vuosikymmenten ajan rikollisen alamaailman muotoutuessa. Sävy on Yokoyaman mukaan aiempia RGG-pelejä vakavampi, joskin kevyemmillekin hetkille on tilaa. Laululla on tarinassa tärkeä rooli: päähenkilö laulaa kaupungilla englanniksi, ja juuri laulun kautta hän saa ensimmäistä kertaa hyväksyntää kaupunkilaisilta.
Peli sijoittuu viiteen eri aikakauteen ja viiteen eri kaupunkiin. Kaupungit ovat Yokoyaman mukaan suunnilleen aiempien pelien Kamurochon kokoisia mutta aiempaa syvempiä, ja sisään pääsee useampaan rakennukseen kuin ennen. Sisältö on sovitettu aikakausiin, joten vuoteen 1915 sijoittuvassa kaupungissa ei lauleta karaokea. Tarinassa hypätään muun muassa vuodesta 1943 vuoteen 1951, mutta Yokoyaman mukaan peli ei keskity politiikkaan tai historiaan vaan nimenomaan Daiton tarinaan.
Mukana on myös kokonaan uusi taistelujärjestelmä, joka on aiempia RGG-pelejä haastavampi. Pelaajien sopeutumisesta Yokoyama ei kanna huolta. Uuden järjestelmän opettelu on hänen mukaansa osa pelin hauskuutta, ja tarina kannustaa jatkamaan harjoittelua.
Yokoyama vahvisti haastattelussa myös pelin yhteyden Yakuza- ja Like a Dragon -sarjoihin. Stranger Than Heaven on hänen mukaansa hyvin selvästi sen maailman menneisyyttä, samaa kuvitteellista Japania, jossa Tojo-klaani vaikuttaa. Kyse ei kuitenkaan ole aiempien pelien hahmojen nuoruusvuosista vaan siitä, miten tuon maailman instituutiot syntyivät, ja hahmot ovat eri ihmisiä. Yokoyama kertoi pohtineensa urallaan yli 20 vuoden ajan, mistä yakuzan kaltaiset järjestöt saavat alkunsa. Yhtenä tarinan lähtökohtana toimi ajatus maahanmuuttajista, jotka etsivät paikkaa, johon kuulua.
Tupac Shakur ammuttiin vuonna 1996, yhdeksän vuotta ennen ensimmäisen Yakuza-pelin julkaisua.